Laivavene: Näyttelyt : Kokoelmat : Museon ystävät : Yhteystiedot : Linkit :

Kristiinankaupungin museot - Merimuseo

 

Laivanrakennus ja merenkulku ovat olennainen ja tärkeä osa Kristiinankaupungin historiaa. Meri antoi alueen asukkaille toimeentulon, osalle kalastuksen ja purjehduksen muodossa, toisille välillisesti kaupankäynnin ja muiden elinkeinojen avulla. Laivanrakennus oli vilkasta jo 1600-luvulla. Tuon ajan laivanvarustajista voidaan mainita Hans Bochmöller, Elias Gavelius ja Hans Thorinpoika. Yleisin laivatyyppi tuona aikana oli noin 16-21 metriä pitkä kuutti.

Seuraavalla vuosisadalla, 1700-luvulla, laivanrakennus ja merenkulku kehittyivät suurin harppauksin. Laivoista tuli merkittävä kauppatavara Kristiinankaupungin ja sitä ympäröivän alueen laivanvarustajille. Etenkin vuodet 1741-1763 ja 1773-1783 olivat erityisen suotuisia laivanrakennuksen kannalta. 1700-luvun laivat olivat kooltaan edellisvuosisadalla rakennettuja huomattavasti kookkaampia. Kuuttien lisäksi rakennettiin hukerttijahteja, brigantiineja ja nouviprikejä. Lähteiden mukaan kaupungissa oli rakennettu myös fregatteja ja yksi parkkilaiva.

1830-1850-luvut olivat purjelaivojen kulta-aikaa. Tuolloin myös Kristiinankaupunki kehittyi erääksi Suomen tärkeimmistä telakka- ja satamakaupungeista. Laivanrakennustelakka työllisti suuret määrät seudun asukkaita ja töihin tultiin kauempaakin. Kaupungin satamassa laivoihin lastattiin maamme tärkeimpiä vientituotteita, tervaa ja puutavaraa. Maailman meriltä laivat toivat mukanaan mm. suolaa, tupakkaa ja sokeria. Amerikasta tuotettu puuvilla purettiin Kristiinankaupungin satamassa hevoskärryihin ja kuljetettiin maamme tehtaisiin. Kristiinankaupunki oli ainut satama, johon puuvillaa tuotiin, joten sen ympärille kehittyi aikanaan varsin vilkas liikenne.

 

 

Merenkulku vaikutti näkyvästi 1800-luvun Kristiinankaupungin kaupunkikuvaan ja elämään. Merimiehet, laivanvarustajat, kauppiaat ja laivanrakentajat olivat tuttu näky kaduilla ja toreilla. Kristiinankaupungissa vaikutti 1800-luvulla useita varakkaita ja vaikutusvaltaisia kauppiasperheitä kuten Wendelin, Carlström, Holmström ja Hydén.

Vuonna 1983 perustettu Kristiinankaupungin merimuseo tallentaa ja kuvaa alueen laivanrakennuksen ja merenkulun historiaa. Museota ylläpitää Kristiinankaupungin Merihistorian Yhdistys, jolla on kaksi toimipistettä, kaupunginkirjaston vintillä Kauppatorin laidassa ja Saunapuiston merimakasiini.

Kristiinankaupungissa vuonna 1848 rakennettu prikilaiva Alma. Kuva: Kristiinankaupungin merimuseo

Kristiinankaupunkilainen merimies Karl Erik Westerholm. Kuva: Kristiinankaupungin merimuseo