|
Koulu sai perustamisluvan 7.3.1906. Koulun lukusuunnitelmalle
saatiin hyväksyntä 26.9.1906, jolloin koulu oli jo ehtinyt alkaa.
Koulua hoitamaan valittiin 7- jäseninen johtokunta. Johtokunnan
vaaliin saivat ottaa osaa vain ne henkilöt, jotka olivat edistäneet
koulun perustamista. Koulun alkajaistilaisuus pidettiin syyskuun
1. päivänä 1906. Näin Suupohjan ensimmäinen suomalainen oppikoulu
oli päässyt alkuun.
Koulun historian ensimmäinen vaihe yksityiskouluna
1906 - 1924 oli jatkuvaa taistelua olemassaolon puolesta. Senaatin
päätöksen mukaan (29.5.1908) koulu sai valtionavun neljäksi lukuvuodeksi
alkaen syyslukukaudesta 1908. Ensimmäisenä vuonna apu oli 2 000
markkaa luokkaa kohti ja seuraavasta vuodesta lähtien jo 4 000
markkaa. Valtionapu ei kuitenkaan yksin riittänyt, vaan tuloja
saatiin ompeluseuran, arpajaisten, kannatusyhdistyksen ja yksityisten
liikkeiden avulla. Alkuaikoina opettajien vaihtuminen oli jokavuotinen
ilmiö. Koulun kolmantena toimintavuonna (1908 - 1909) ei ollut
yhtään edellisten vuosien opettajaa, neljäntenä oli yksi ja viidennen
alkaessa kaikki olivat jälleen uusia.
Vuodesta 1918 alkaen valtuuston suhtautuminen kouluun
oli suopeampaa, eräinä vuosina saatiin hyvä avustussumma, mutta
jälleen vuonna 1923 koulun taloudellinen tila alkoi näyttää toivottomalta.
Kaupunginvaltuusto ei enää myöntänyt mitään.
Koulun ensimmäisen kymmenvuotiskauden yksi tärkeimmistä
ongelmista oli kunnollisen kouluhuoneiston tekeminen. Aluksi koulutaloa
vaihdettiin kuin kalsareita, kolmena ensimmäisenä vuonna käytössä
oli kolme eri rakennusta. Huoneistot olivat liian ahtaita ja sopimattomia
koulukäyttöön. Omaa rakennusta toivottiin jo koulun alkuvuosista
lähtien; 5.7.1908 pidetyssä kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa
oltiin yksimielisiä siitä, että koululle oli lähimmässä tulevaisuudessa
rakennettava oma huoneisto. Johtokunnalle annettiin toimeksi valmistella
ja suunnitella rakennuspuuha kaikin puolin. Johtokunta sai taistella
tämän asian kimpussa kahdeksan vuotta.
Ensimmäiseen tonttiin ei oltu tyytyväisiä. Vuoden
1912 syksyllä johtokunta anoi kaupunginvaltuustolta ilmaista tonttia
kaupungin itäpuolelta ja anomukseen saatiin myönteinen vastaus.
Tämän jälkeen mietittiin, rakennetaanko puu- vai kivitalo. Johtokunta
päätyi kivitalon kannalle ja keväällä 1913 päätettiin jo eräistä
talon piirustusehdotuksista. Ensi sijalla oli arkkitehti K. S.
Kallion ehdotus ja arkkitehdin tekemän pienen uudistuksen jälkeen
koulutaloa alettiin rakentaa. Talon peruskiven laskeminen suoritettiin
pienessä juhlatilaisuudessa 6.5.1916. Uuteen taloon voitiin muuttaa
jo 30.10.1916. Rakennuksen sisustustyöt jatkuivat vielä osaksi
seuraavaan kevääseen. Juhlallinen vihkiäistilaisuus pidettiin
12.3.1917. Syyslukukauden 1932 alussa saatiin tieto, että valtioneuvosto
oli tehnyt eduskunnalle esityksen koulun lakkauttamisesta. Kovan
vastustuksen ansiosta esitys kuitenkin raukesi. Rakennustyö oli
suunniteltu huolellisesti, mutta ulkokatto jouduttiin uudistamaan
yhdeksän vuoden kuluttua. Talon suuret sisäkorjaukset suoritettiin
ensi kerran vasta kesällä 1956.
|
